Suomen näyttelyyn osallistumisoikeus on hevosilla, joilla on

JOKO:

alkuperäinen Eesti Hobusekasvatajate Seltsin antama hevospassi (hobusepass), rekisteritodistus (tõutunnistus) tai vanha venäjänkielinen rekisteritodistus, joissa hevosen rotu on ”tori hobune”, ”eesti hobune” tai ”eesti raskeveohobune”

TAI:

Suomen Hippos ry:n antama hevospassi tai rekisteritodistus, joissa hevosen rotu on ”torinhevonen”, ”eestinhevonen” tai ”eestin raskas vetohevonen” (koska Hippos on kontrolloinut alkuperäisten dokumenttien olemassaolon hevosta rekisteröidessään).

KEHÄOHJEET HOBUNE 2010 

Osallistuvien hevosten tulee olla vähintään 2 – vuotiaita.

Näyttelyssä arvostellaan:

a)  rotu- ja sukupuolityypit
b)  pää, kaula, runko
c)  jalat
d)  käynti maasta esitettynä
e)  ravi maasta esitettynä
f)   eestinhevosilla ja torinhevosilla irtohypytys ja liikkuminen vapaana

     Irtohypytys on pakollinen vain torinhevosten TB-suunnalla,

     muilla vapaaehtoinen. Osallistuminen kysytään ilmoittautumisen

     yhteydessä.

g)yleisvaikutelma

Arvostelussa käytetään pisteitä:

10 = suurenmoinen
9 = erittäin hyvä
8 = hyvä
7 = melko hyvä
6 = tyydyttävä
5 = riittävä
4 = puutteellinen
3 = melko huono
2 = huono
1 = erittäin huono
0 = arvostelematta

Hevosta, jolla on kinnerpatti, jänispatti, hinkukurkku, puunpurenta tai kavioruston luutuma ei arvostella ja hevosta ei saa käyttää siitokseen. Kuitenkin hevonen, jolla on jänispatti, mutta jolla on erittäin hyvä rotutyyppi ja työkyky, voidaan ulkonäöllisesti arvostella, korkeintaan 4 pisteen edestä.

 PERUSOHJEEKSI NÄYTTELYYN

Omistajan harkinnan mukaan hevoset esitetään mieluiten suitsittuna kuolaimin, jotta niiden hallinta olisi varmempaa. Etenkin orien kanssa on suositeltavaa käyttää riittävän pitkää talutinta. Oriin esittäjän on oltava vähintään 16-vuotias. Esittäjän ja avustajien tulee turvallisuussyistä  käyttää kypärää, koska varsinkin nuoret hevoset voivat oudoissa paikoissa vieraiden hevosten läsnä ollessa käyttäytyä arvaamattomasti. Näin on toisinaan käynyt loppuarvostelussa, jossa hevoset ovat arvostelukehässä yhtä aikaa.

On mahdollista, että hevosen hampaat voidaan tutkia näyttelyssä samoin kuin oreilla kivekset, joten näihin tapahtumiin hevonen kannattaa opettaa, koska vastaanhangoitteleva hevonen viivästyttää näyttelyä. Hevosta, joka ei anna tutkia hampaitaan eikä kiveksiään, ei arvostella. Mittauksen aikana hevosen on seistävä tasajaloin eikä se saa arkailla mittaa painautumalla matalaksi.

Kunto ja kaviot

Näyttelyhevosen on oltava terve ja hyvässä ravitsemustilassa. Lautakunta voi jättää arvostelematta alikuntoisen hevosen. Jouhien tulee olla selvitettyinä, auki, ei letitettynä tms ja karvapeitteen suittuna.

(poikkeuksena Torinhevosten TB-suunta, joilla harjan letitys on suotavaa)

Kavioiden tulee olla puhdistettuina ja vuoltuina tai asiallisesti kengitettyinä.

Esittäjän asu

Eestiläinen tyyli: siistit mustat housut+valkea pusero tai ratsastusasu.

Juoksemiseen soveltuvat jalkineet sekä kypärä. Hiukset kiinni ja oman turvallisuuden takia hanskat suositeltavat.

Näyttelyn kulku sekä lisää valmistautumisohjeita

Näyttelypaikalle saavuttua ilmoittaudutaan sihteerille ja aletaan verrytellä hevosta, jotta se notkistuisi ja tottuisi näyttelyn ilmapiiriin. Kun paikat ovat tulleet tutuiksi, hevonen viedään rauhalliseen paikkaan keskittymään itse suoritukseen.

1. Mittaaminen

Hevosta seisotetaan tasajaloin mittauksen aikana. Mittaaja seisoo hevosen vasemmalla puolella. Mitataan säkäkorkeus, rinnanympärys ja etusäären ympärys.

2. Esittäminen rakennearvostelussa

Siirtykää ajoissa näyttelykehän viereen odottamaan vuoroanne niin, että olette valmis tuomaan hevosen kehään välittömästi, kun edellinen hevonen on arvosteltu. Esittämisen aluksi hevonen talutetaan noin neljän metrin päähän lautakunnasta, pysähdytään ja tervehditään. Hevonen asetetaan harjaton puoli arvostelijoihin päin. Arvostelijoiden puoleiset jalat asettuvat normaalisti kohtisuoraan maata vasten, mutta ulkopuoleinen etujalka näkyy hieman toisen takana ja ulkopuoleinen takajalka on taas selvästi toista takajalkaa edempänä. Näin kaikki jalat ovat näkyvissä yhtaikaa. Hevonen tulee pitää hereillä, niin että se seisoo ryhdikkäästi eikä lepuuta mitään jalkaansa. Monet hevoset asettuvat esitysasentoon luonnostaan, mutta toisia on siihen opetettava. Kotona siis kannattaa harjoitella ystävän toimiessa tuomarina ja miksei myös valokuvaajana, sillä hevosen esitysasento sivulta päin on myös samalla valokuvaus-asento!

Esittäjä seisoo aluksi hevosen edessä. Jos tuomari tulee katsomaan hevosta edestä päin, siirtyy esittäjä hevosen vasemmalle puolelle talutusasentoon, jotta hevosen jalka-asentojen tutkiminen on esteetöntä.

Koko ajan on huolehdittava, että hevosen jalat ovat mahdollisimman suorassa. Jalat saattavat kääntyä samalle päin vinoon kuin pääkin, joten esittäjän tulee oitis korjata hevosen asento, jos se rupeaa vilkuilemaan muita hevosia. Tässä tullaankin hevosen esittämisen tärkeään kohtaan. Jotta hevonen noudattaa esittäjänsä tahtoa, on esittäjän oltava hänen yläpuolellaan. Ihmisen tulee hankkia hevosen kunnioitus jo sen ollessa varsana. Myöhemminkin tämä onnistuu määrätietoisella työskentelyllä. Apuna voi käyttää esimerkiksi pyöröaitausta, talutusharjoituksia ja tietenkin taitavan hevosihmisen kokemusta. Kotona kannattaa selvittää johtajuuskysymys kunnolla, niin selviää näyttelyistä ja kilpailuista paljon helpommalla, koska näissä tilanteissa hevosella on niin paljon huomiota herättäviä asioita, että heikkotahtoinen ihminen jää toiseksi.

Hevosen sopimaton käsittely, esimerkiksi kurittaminen on kielletty! Jotta saisi etukäteen kuvan siitä, kuinka hevonen käyttäytyy outojen hevosten parissa, voi järjestää harjoitusnäyttelyt ystäviensä kanssa. Yksin kasvaneet varsat ovat usein rauhattomimpia päästyään tilaisuuksiin, joissa on paljon hevosia ja ihmisiä koolla. Monesti omistaja sanoo näyttelyissä remuavan hevosen olevan kotioloissa rauhallisen. Vihaiset hevoset taas saattavat jurottaa yleisötilaisuuksissa eivätkä aiheuta suurtakaan häiriötä. Yhtäkaikki, hyvin opetettu hevonen toimii aina paremmin kuin opettamaton.

3. Liikkeiden arvostelu

Kun tuomaristo on arvostellut rakenteen, siirrytään liikkeiden arvosteluun. Ensin esitetään liikkeet  käynnissä, hevosta talutetaan suoraan tuomareista poispäin ja suoraan takaisin, kääntymispisteessä käännytään oikealle. Liikkeitä tarkastettaessa hevonen ei saa mutkitella, vaan sen on kuljettava suoraan.  

Ohjanperät pidetään oikeassa kädessä , taluttaja hevosen vasemmalla puolella. Käynnin jälkeen esitetään ravi. Seuraavaksi esitetään hevonen kolmiouralla  myötäpäivään ensin käynnissä, sitten ravissa, tehden kuitenkin käännökset kolmion nurkissa käynnissä, jottei kolmiosta tule ympyrää. Tavoitteena on, että tuomarit näkevät käynnissä yliastunnan ja ravissa liikkeiden lennokkuuden.

Hevosta kannattaa kävelyttää reippaasti ja juoksuttaa niin nopeasti kuin pääsee, jotta liikkeet tulevat esiin mahdollisimman lennokkaina ja matkaavoittavina. Lenkkitossut ovat tällöin huomattavasti paremmat jalkineet kuin ratsastussaappaat. Esittäjän on oltava hyväkuntoinen. Jos esittäjä ei pääse lujaa, hänen tulee pyytää nopeajalkaista henkilöä esittämään käynti- ja juoksuliikkeet ja keskittyä itse rakenteen esittämiseen. Raippaa voi tarvittaessa käyttää apuna. Oman avustajan käyttö kehässä on sallittua. Avustajalla tulee myös olla kypärä päässä.

Lopuksi hevonen tuodaan takaisin tuomareiden eteen alussa mainitulla tavalla aseteltuna, kuulemaan arvostelut. Lopuksi tuomareita kiitetään.

4. Irtohypytys ja liikkuminen vapaana

Esittäjä tuo hevosen irtohypytyskehään ja päästää sen vapaaksi. Avustajat estävät alkuun hevosta menemästä hyppykujaan. Kujassa on kaksi estettä, kujan toisena reunana on esim. aita tai maneesin seinä ja toisena reunana esim. estetolppien väliin pingotettu muovinauha tai estepuomit. Hevosen tulisi ensin liikkua kentällä vapaana sekä ravissa ja laukassa. Hevosen säikyttelyä paniikinomaiseen ryntäilyyn tulee välttää. Tuomariston käskystä esittäjä ottaa hevosen kiinni ja kuljettaa sen kerran talutettuna hyppykujan (puomit maassa) läpi, jotta hevonen tottuu kujaan. Kun esteet on nostettu tuomariston määräämälle alkukorkeudelle, vie esittäjä hevosen kujan alkuun ja laskee sen irti. Hevonen hyppää kujassa olevan pystyesteen ja okserin (tarvittaessa apuna maapuomit). Esteitä nostetaan tuomariston ohjeiden mukaan, max 120 cm. Esteiden korotuksen aikana esittäjä ja avustajat estävät hevosta menemästä kujaan. Hevonen voi olla vapaana tai esittäjä voi joka kerta ennen uutta hyppyä taluttaa sen kujan alkuun. Esittäjän ja avustajien ei tule häiritä hevosta kujassa esim. huitomalla raipalla etuviistosta vaan eteenpäin ajavien liikkeiden täytyy tulla hevosen takaa tai takaviistosta. Irtohypytystä olisi hyvä harjoitella etukäteen sekä kotona että vieraassa ympäristössä.

5. Loppuarvostelu ja palkitseminen

Hevoset kutsutaan loppuarvosteluun tammat ja orit erikseen. Hevoset kiertävät kehää käynnissä myötäpäivään ja jokainen kutsutaan vuorollaan tuomariston eteen palkittavaksi.  Jokainen palkittava hevonen saa ruusukkeen, jonka nauhat lepattavat tuulessa, joten hevonen on totutettava tähänkin etukäteen. Lopuksi otetaan parhaista hevosista valokuvia, jolloin hevoselta kysytään kärsivällisyyttä, koska muut  alkavat siirtyä pois.