Hans Sidbäck kurssitti Uudessakaupungissa.

Helluntaiviikonloppu oli pyhitetty Hassen opeille, ja mukavan monilukuinen porukka olikin tullut syventämään hevosmiestaitojaan Eka-tallille. Joukossa oli paljon ensikertalaisia, joille Hasse luonnollisesti selitti filosofiansa ennen siirtymistä käytännön harjoituksiin.

Oli hevonen minkärotuinen, kokoinen tai värinen tahansa, sen on tärkeää omata oikea asenne ollessaan ihmisen kanssa. Saimmekin monta kertaa todistaa hevosten asenteiden muuttumista kun herra Sidbäck työskenteli heidän kanssaan.

Kurssilla saimme nähdä kaksi raskeveo-rodun edustajaa, ori Hälvin ja ruuna Kraft. Hälvin tarvitsi vähän tukea ihan peruskäsittelyyn, talutteluun ja hallintaan sekä kavioiden nostoon. Molemmat onnistuivat hyvin, tosin Hassellekin taisi välillä tulla vähän hiki!

Kraft oli jo alusta alkaen oikealla asenteella liikkeellä, joten hänen kanssaan päästiin melko pian harjoittelemaan takaa-ajoa, sekä Hassen että Helenan kanssa. Ja näytti sujuvan hyvin, pienen alkujännityksen jälkeen. Kraftille myös sovitettiin Tärnsjön valjaita, mutta koot loppuivat yllättäen kesken! Kraft nähtävästi on kokoa 5.

Saimme myös seurata 2-vuotiaan friilisäisen Pepen touhuja. Pepe oli alussa vähän välinpitämätön ihmisestä, vaikka olikin ihan rauhallinen. Suurta ahdistusta hänelle aiheutti niinkin yksinkertainen harjoitus kuin takajalkojen siirtäminen. No, pojat hetken painivat ja kyllähän ne takajalatkin siirtyivät! 

Olimme saaneet kurssille myös 2 muuta kylmäverirodun edustajaa, Eklundien perheen pohjoisruotsinhevosen Ruun, sekä hänen naisystävänsä, ardenneritamma Monan. Ruu oli kurssilaisten käytössä sekä maastakäsittelyssä että ajossa. Ruu olikin todella hyvä esimerkki hevosesta jonka kanssa kaikki on helppoa, missään vaiheessa Ruu ei kyseenalaistanut ihmistä. Ja kärsivällinenkin hän oli, välillä ajurit vaihtuivat melko tiuhaan ja meillä ei vielä otteet olleet niin varmoja kuin itse ajomestarilla! Kiitos Ruu, saimme arvokasta oppia sinulta!

Ja sitten Mona, iso vaalea tamma jolla oli ihmisestä vähän eri käsitys kuin pitäisi! Edelleen vaatimustaso oli alhainen, mutta sekin pitää suorittaa "mukisematta". Mona kyllä kokeili useita kertoja suorittaa vaaditut tehtävät lähes oikein, mutta Hassepa vaati että ne suoritetaan just eikä melkein! Yleisö istui hiirenhiljaa seuraamassa koska Monan olemus muuttuu pehmeäksi ja vastaanottavaiseksi..... 45 minuuttia siinä taisi mennä, ja hevonen pehmeni. Tarkkasilmäisimmät huomasivat jopa Hassen vähän rapsuttelevan Monaa, jota hän ei yleensä tee! Taisi olla mukava hevonen Hassen mielestä!

Kurssin jälkeen varmasti kaikki osallistujat miettivät näitä oppeja, ja ottavat ne käyttöön omilla hevosillaan. Hevosen kanssa kaikki on aivan helppoa kunhan sen kanssa tehdään kaikki asiat aina samalla tavalla, eikä hevosta aseteta liian vaikean tehtävän eteen, joka helposti rikkoo hevosen luottamuksen ihmiseen.

It is all about trust! Näin voisi tiivistää Hassen filosofian. Ja tietty se maaginen "just eikä melkein" jonka kuulimme niin monta kertaa viikonlopun aikana!

Kiitos Hasse, osallistujat ja hevoset! Nähdään ensi kurssilla!

Kuvia kurssista löytyy galleriasta!





 Hasse ja Hälvin